3-5 päivän retket

• Karjaanjoki Karkkilasta (Vihdistä) – Tammisaareen, 190 €/hlö
• Melontaretki Fiskarsiin, 180€/hlö (uusi)
• Loimijoen kanoottireitti Liesjärveltä (Tammela) – Loimaalle, 220 €/hlö
• Kiskonjoen kanoottireitti Enäjärveltä (Sammatti) – Särkisaloon, 200 €/hlö
• Meriretki Särkisalosta – Angelniemelle (Salo, Kokkila), 200 €/hlö
• Länsireitti Saukkolasta – Mustion kautta Karjalohjalle, 180 €/hlö
• Rannikkoreitti Tenholasta, 200€/hlö
• Tammisaaren saaristo kutsuu, 200€/hlö
• Tässä joitakin esimerkkejä…

Meillä on paljon yksityiskohtaista tietoa ja vinkkejä retken suunnittelijoille, koskien reittiä, rantautumispaikkoja, käyntikohteita ja reitin varrella olevia palveluja. Kysy lisää retkestä sähköpostilla info@vahavesi.fi tai puhelimitse 0400 705351.

Retken hintaan sisältyy

Hintaan sisältyy kajakki, kelluntapukine, aukkopeite, mela, varustesäkkejä, karttalaukku, kanoottien kuljetuskärryt, kaluston tuonti ja haku lopettamispaikalta. Lisäksi autamme auton haussa sovitusta paikasta.

Valmistautuminen pidemmälle kanoottiretkelle

Kanoottiretken aikana helposti huomaamme, että jotain puuttuu tai sitten retken päätteeksi toteamme, että mukana oli paljon sellaista mitä emme tällä kertaa tarvinneet. Totuus on varmaan jossain puolivälissä. Monilla melojilla on varusteluettelo valmiina, joka retkien jälkeen täydentyy ja/tai siitä on saattanut myös karsiutua varusteita pois.

Vaeltamista harrastava meloja haluaisi ottaa mukaansa tutun rinkkansa. Intiaanikanootissa rinkkaa on helppo kuljettaa ja mikäli reitin varrella on kanootin siirtoja, rinkka on näppärää nostaa selkään, koska mukana tulevien kanoottikärryjen kantavuus harvoin riittää kaikkien varusteiden siirtoon. Kajakkiin vaellusrinkkaa ei ole mahdollista sijoittaa, mistä syystä retkikeskuksen huoltoautossa on usein purettuja rinkkoja odottamassa omistajiaan retken lopettamispaikalla.

Vähäveden Retkimelontakeskuksesta saadaan tarvittavat melontavarusteet niin intiaanikanoottiin kuin kajakkeihinkin. Lisäksi valittavana on erityyppisiä ja -kokoisia henkilökohtaisia suojaimia (kelluntapukineet/pelastusliivit) henkilön koon ja käyttötarkoituksen mukaan. Erikokoiset vesitiiviit varustesäkit kuuluvat myös retken varusteisiin.

Miten vaatteiden ja henkilökohtaisten varusteiden osalta kanoottiretkelle kannattaisi varautua?

Pukeudu sään mukaiseen ulkoiluvarustukseen ml. lenkkitossut. Ota mukaan vaihtovaatetta (toinen vaatekerta), sormikkaat, päähine, sadeasu, uimapuku/pyyhe, tarvittaessa esimerkiksi kumisaappaat. Lisäksi huolellinen retkeilijä ottaa mukaan vesillä liikkuessaan aurinkolasit, aurinkovoidetta, hyttysmyrkkyä, laastaria, punkkipihdit, kyypakkauksen ja tietenkin mahdollisesti omat lääkkeet. Henkilökohtaista juomavettä kannattaa varata 1,5-2 litraa (helteellä 3 l)/henkilö/päivä.

Mikäli valmistaa ruokaa maastossa tulee olla mukana retkikeitin ja ruokailuvälineet. Ruokailuvälineinä toimii muovinen lautanen, muki ja lusikka, haarukka ja veitsi (puukko). Keittimen ja polttoaineen voit vuokrata edellisesti myös retkimelontakeskuksesta.

Retken eri ruokailut kannattaa suunnitella etukäteen ja varata ruuanvalmistuksiin tarvittavat raaka-aineet ja muonat. Kanoottiretkellä painolla ei ole samanlaista merkitystä kuin vaelluksella, joten retkelle voi ottaa mukaan myös säilykettä, pussimuusia, valmiita retkiruokapakkauksia, puurohiutaleita jne. Lisukkeina leivät, päälliset, makeapalat ja naposteltavat. Myös termospullo kahvi-/teetaukoja ajatellen on hyvä huomioida.

Ruuanvalmistukseen tarvitaan erikseen vettä, joten henkilökohtaisen juoma- veden lisäksi pitää huomioida lisävedentarve (vähintään 1 l/hlö/pv). Retken suunnittelun yhteydessä voi tietenkin tarkistaa onko matkan varrelta saatavissa vesi- ja muonatäydennystä. Intiaanikanootissa toimii vesivarastona vesikanisteri, mutta kajakeissa vesivarastona toimivat parhaiten 1-1,5 litran pullot.

Ruokailuvälineet tulee huolellisesti pestä käytön jälkeen mieluimmin lämpimällä vedelle ja pesuaineella, joten harja ja pieni pullo pesuainetta tulee olla matkassa. Tulitikut/sytytin kannattaa pakata vesitiiviisti pariin eri paikkaan.

Leiriytymiseen kannattaa varata teltta tai muu majoite (laavu/riippumatto tms), makuualusta, makuupussi ja yöpuvuksi sopiva alusasu. Lisäksi leiriä varten on hyvä varata kevytkate alustaksi tai suojaksi, narua, pyykkipoikia, vessapaperia ja ”savetteja” unohtamatta.

Kuten alussa kerroin vaeltaja voi ottaa mukaansa tutun rinkkansa, jonne varusteet on suojattu ja pakattu tiettyyn järjestykseen. Rinkan voi suojata lisäksi isolla suojapussilla tai laittaa rinkka jätesäkkiin.

Kajakkia pakatessa varusteet kannattaa laittaa useampiin pieniin suojapusseihin. Painavat varusteet sijoitetaan kajakin keskiosaan. Lisäksi vasta illalla tarvittavat varusteet kajakin uloimpiin osiin ja ne, joita päiväosuudella tarvitaan lähelle keskiosaa. Ohjeellinen järjestys voisi olla kajakin etuosasta lukien makuualusta, makuupussi, teltta, sadevaatteet ja juomavesipullo saataville. Selän takana keitin, muonat, vesivarasto, varavaatteet ja muut varusteet. Kannen päälle voi kiinnittää karttalaukun, oman vesipullon ja esimerkiksi tyhjennyspumpun. Takakannelle ruuman tilavuudesta riippuen makuualustan ja –pussin suojapussiin pakattuna. Yönyliretkien osalta harvoin tulee esille tilanne, jossa varusteet olisivat liikkuneet ja siirtyneet sekä näin aiheuttaneet kanootissa/kajakissa epävakautta.

Kerrataan vielä melontavarusteet, jotka tulevat retkimelontakeskuksesta mukaan eli kanootti/kajakit, kajakkeihin aukkopeitteet, melat, kelluntapukineet, varustesäkkejä, äyskäri/tyhjennyspumppu, karttalaukku ja reitistä riippuen kanootin tai kajakkien kuljetukseen tarkoitettu kärry liinoineen. Mikäli suunnittelet pidempää kanoottiretkeä ja sinulla ei ole aikaisempaa kokemusta retkistä kannattaa harjoitella etukäteen teltanpystytystä, retkiruuan valmistusta retkikeittimellä ja vaikka tehdä päivän retki suunnitellulla kalustolla. Lapsiperheen ollessa kysymyksessä hyvin suunniteltu ja harjoiteltu retki takaa onnistuneen elämyksen.

Kiskonjoen kanoottiretki

Kiskonjoki on monipuolinen retkikohde pääkaupunkiseudulta runsaan tunnin matkan päässä Salon suuntaan (Vt1). Reitti muodostuu joki- ja järviosuuksista. Kanoottireitin varrelta löytyy rantautumis- ja nuotiopaikkoja. Retkelle voi lähteä Suomusjärven Enäjärven tuntumasta. Matkaa kertyy noin 60 kilometriä. Retken voi tehdä ensisijaisesti kajakeilla, mutta hyvissä sääolosuhteissa matka onnistuu myös inkkarillakin.

Ensimmäinen retkipäivä alkaa Enäjärveltä, josta lyhyen järviosuuden jälkeen siirrytään Enäjärven kapeikkoihin. Alkumatkasta löytyy jo hyviä saaritauko- paikkoja. Matka jatkuu Myllyjokea pitkin kohti Nummijärveä, jonka lähistöllä vietetään ensimmäinen yö luonnossa.

Seuraavana päivänä matka jatkuu pikkujärvien kautta ruukkialueelle, jossa kanootit kuljetetaan patojen ohitse siirtokärryillä. Kärkelästä matka jatkuu suojaisella jokiosuudella kohti Kiskoa. Kyläkeskuksessa on kauppa, ravintola ja muita palveluja. Kirkkojärven tuntumassa löytyy useampi hyvä yöpymispaikka.

Kolmantena päivänä melotaan pitkin Kirkkojärven rantoja. Käyntikohteena on muun muassa Haapaniemen linnan rauniot. Järven puolivälissä on sopiva ranta-alue iltapäivän lounastauoksi. Retki jatkuu jokiosuudella kohti Aijalaa ja Koskea.

Neljäntenä päivänä saavutaan Koskelle. Voimalaitos ohitetaan hyödyntämällä kanoottikärryjä. Kosken alueella toimii myös kesäkahvila. Jokiosuus jatkuu kohti rehevöitynyttä Saarijärveä. Seuraavaksi lähestytään Latokartanon- koskea. Latokartanonkoskella kannattaa käydä tutustumassa ruukin raunioihin. Matka jatkuu koskialueen ohittamisella polkua ja tietä pitkin. Seuraava vesillelasku tapahtuu maatiesillan vierestä. Jokiosuus jatkuu kohti Heikkilän siltaa.

Heikkilän sillalta jatketaan matkaa kohti merta ja Hästötä. Hästön kalliolla voidaan nähdä vanhoja laivan kiinnitysrenkaita, jotka tänään ovat useita metrejä ylempänä nykyisestä merenpinnasta. Hästöstä matka jatkuu kohti Verkkorantaa. Jokiosuudelta löytyy suojainen rantautumispaikka. Matka jatkuu ja alitetaan Särkisaloon johtavan pengertien silta. Sillan toisella puolella näkyy uimaranta-alue tauoksi tai yöpymispaikaksi.

Viimeisenä retkipäivänä saavutaan Särkisalon keskustaan, jossa löytyy kauppa ja ravintola. Matkaa voi jatkaa tuuliolosuhteiden kukaan Pensalon ohitse kohti Niksorströmmeniä. Perillä on uimaranta ja kesäkioski.

Saaristoreitti Särkisalosta Saloon

Saariston kajakkireitti kulkee merellä Varsinais-Suomen puolella, Salon Särkisalosta kohti Teijoa ja Salon keskustaa. Retki alkaa jokiosuudella kohti Särkisalon kirkonkylää. Kirkonkylästä matka jatkuu varsinaiseen Särkisalon saaristoon. Seuraavana päivänä käännytään kohti pohjoista ja Strömman kanavaa. Matka jatkuu Kemiönsaaren ja mantereen välissä kohti Matildan ja Teijon kyliä. Teijolta matka jatkuu kohti Uskelanjoen suuta ja Salon keskustaa. Salosta voi edelleen palata merelle ja meloa kohti Vartsalan kylää ja Kokkilan lossirantaan. Reitin varrelta löytyy hyviä rantautumis- ja yöpymispaikkoja. Retki sopii parhaiten retkikajakeilla melottavaksi. Matkaa kertyy 60 – 80 kilometriä lähtö- ja lopettamispaikasta riippuen.

Retken voi aloittaa Kiskonjoen jokiosuudella, josta löytyy hyvä lähtöpaikka. Jokea pitkin matkaa kertyy Hästöön kolmisen kilometriä, jonka rantakallioilla näkyvät laivojen vanhat kiinnitysrenkaat useamman metrin korkeudella nykyisestä merenpinnasta. Hästöstä matka jatkuu merenlahtea pitkin kohti Verkkosaaren kanavaa. Särkisalonsalmen kautta saavutaan uimarannalle, joka toimii hyvänä taukopaikkana. Edessä on noin runsaan kilometrin melontamatka Särkisalon kirkonkylään. Rannasta löytyy kauppa ja ravintola. Kirkolta matka jatkuu Isoluodon rantoja noudattaen kohti Niksaarta. Luodolla on kesäkioski-grilliravintola sekä uimaranta. Matkaa lähtöpaikalta on kertynyt päivän aikana 18 kilometriä. Hyvä yöpymispaikka löytyy runsaan kolmen kilometrin päässä. Yöpymispaikalle voi halutessa oikaista ennen Niksaarta.

Aamutoimien jälkeen melonta jatkuu ja tällöin voi poiketa Niksaaren kesäkahvilaan kahville tai aamupalalle. Matka jatkuu kohti Tessverinlahtea ja sen hiekkarantaa. Hiekkarannan tuntumassa on Korpbergetin kallio, jonka huipulta on kaunis näköala merelle. Matka jatkuu kohti Förbyn kylää ja pienvenesatamaa. Satama-alueelta löytyy parikin kahvilaa. Satamasta jatketaan Kemiösaaren rantojen tuntumassa kohti Strömman kanavaa.

Kolmantena päivänä melotaan kohti Matildan kylää, josta löytyy useampi ravintola, sisämajoitusta ja leipomo. Matkan jatkuessa Teijon edustalta löytyy sopiva saari yöpymispaikaksi. Kilometrin päässä venerannasta on Teijon kylän keskustassa kyläkauppa. Matka jatkuu kohti Vartsalan saarta, jonka eteläpäässä löytyy hyvä rantautumispaikka nuotiopaikkoineen. Vuohensaari, Salon kaupungin edustalla, on hyvä yöpymispaikka ja paikalta löytyy myös vuokrattava kalastajamökki.

Retken voi päättää Saloon tai matkaa voi myös jatkaa edelleen Angelniemelle ja Kokkilan lossirantaan. Vartsalan saaren eteläpään taukopaikalta matkaa Kokkilaan on vajaat neljä kilometriä. Salosta matkaa Kokkilaan on 9 kilometriä.