- Kiskonjoki: Saukonpäänkoskelta Koskelle, 120 €/hlö
- Enäjärveltä Kiskoon (Toija), 130€/hlö
- Kiskonjoki: Enäjärveltä (Sammatti) Kosken Kartanolle, 150 €/hlö
- Melontaretki Fiskarsiin, 120€/hlö (uusi)
- Kanoottiretki Mustion linnalle, 180€ /hlö
- Karjaanjoki: Vanjoki- Hiidenvesi- Väänteenjoki (Lohja), 160 €/hlö
- Härkäjoki – Väänteenjoki- Lohjanjärvi (Lohja), 170 €/hlö
- Hiidenvesi- Väänteenjoki – Lohjanjärvi (Mustio), 160 €/hlö
- Pitkäjärvi – Häntäjoki – Väänteenjoki (Suittila), 160 €/hlö
- Viikonloppu Pusulan järvialueella, 130 €/hlö
- Liesjärvi – Turpoonjoki – Pyhäjärvi (Forssa), 170 €/hlö
- Loimijoki: Tammela – Forssa – Jokioinen – Ypäjä, 180 €/hlö
- Paimionjoki: Somerniemi – Hirsjärvi – Somero – Pitkäjärvi, 180 €/hlö
- Viikonlopun retki saaristossa (Särkisalo), 160 €/hlö
- Viikonloppuretki Raaseporin linnalta, 200 €/hlö
- Meriretki Strömmasta Saloon 180€/ hlö
Retken hintaan sisältyy
Hintaan sisältyy kajakki, kelluntapukine, aukkopeite, mela, varustesäkkejä, karttalaukku, kanoottien kuljetuskärryt, kaluston tuonti ja haku lopettamispaikalta. Lisäksi autamme auton haussa sovitusta paikasta.
Valmistautuminen pidemmälle kanoottiretkelle
Kanoottiretken aikana helposti huomaamme, että jotain puuttuu tai sitten retken päätteeksi toteamme, että mukana oli paljon sellaista mitä emme tällä kertaa tarvinneet. Totuus on varmaan jossain puolivälissä. Monilla melojilla on varusteluettelo valmiina, joka retkien jälkeen täydentyy ja/tai siitä on saattanut myös karsiutua varusteita pois.
Vaeltamista harrastava meloja haluaisi ottaa mukaansa tutun rinkkansa. Intiaanikanootissa rinkkaa on helppo kuljettaa ja mikäli reitin varrella on kanootin siirtoja, rinkka on näppärää nostaa selkään, koska mukana tulevien kanoottikärryjen kantavuus harvoin riittää kaikkien varusteiden siirtoon. Kajakkiin vaellusrinkkaa ei ole mahdollista sijoittaa, mistä syystä retkikeskuksen huoltoautossa on usein purettuja rinkkoja odottamassa omistajiaan retken lopettamispaikalla.
Vähäveden Retkimelontakeskuksesta saadaan tarvittavat melontavarusteet niin intiaanikanoottiin kuin kajakkeihinkin. Lisäksi valittavana on erityyppisiä ja -kokoisia henkilökohtaisia suojaimia (kelluntapukineet/pelastusliivit) henkilön koon ja käyttötarkoituksen mukaan. Erikokoiset vesitiiviit varustesäkit kuuluvat myös retken varusteisiin.
Miten vaatteiden ja henkilökohtaisten varusteiden osalta kanoottiretkelle kannattaisi varautua?
Pukeudu sään mukaiseen ulkoiluvarustukseen ml. lenkkitossut. Ota mukaan vaihtovaatetta (toinen vaatekerta), sormikkaat, päähine, sadeasu, uimapuku/pyyhe, tarvittaessa esimerkiksi kumisaappaat. Lisäksi huolellinen retkeilijä ottaa mukaan vesillä liikkuessaan aurinkolasit, aurinkovoidetta, hyttysmyrkkyä, laastaria, punkkipihdit, kyypakkauksen ja tietenkin mahdollisesti omat lääkkeet. Henkilökohtaista juomavettä kannattaa varata 1,5-2 litraa (helteellä 3 l)/henkilö/päivä.
Mikäli valmistaa ruokaa maastossa tulee olla mukana retkikeitin ja ruokailuvälineet. Ruokailuvälineinä toimii muovinen lautanen, muki ja lusikka, haarukka ja veitsi (puukko). Keittimen ja polttoaineen voit vuokrata edellisesti myös retkimelontakeskuksesta.
Retken eri ruokailut kannattaa suunnitella etukäteen ja varata ruuanvalmistuksiin tarvittavat raaka-aineet ja muonat. Kanoottiretkellä painolla ei ole samanlaista merkitystä kuin vaelluksella, joten retkelle voi ottaa mukaan myös säilykettä, pussimuusia, valmiita retkiruokapakkauksia, puurohiutaleita jne. Lisukkeina leivät, päälliset, makeapalat ja naposteltavat. Myös termospullo kahvi-/teetaukoja ajatellen on hyvä huomioida.
Ruuanvalmistukseen tarvitaan erikseen vettä, joten henkilökohtaisen juoma- veden lisäksi pitää huomioida lisävedentarve (vähintään 1 l/hlö/pv). Retken suunnittelun yhteydessä voi tietenkin tarkistaa onko matkan varrelta saatavissa vesi- ja muonatäydennystä. Intiaanikanootissa toimii vesivarastona vesikanisteri, mutta kajakeissa vesivarastona toimivat parhaiten 1-1,5 litran pullot.
Ruokailuvälineet tulee huolellisesti pestä käytön jälkeen mieluimmin lämpimällä vedelle ja pesuaineella, joten harja ja pieni pullo pesuainetta tulee olla matkassa. Tulitikut / sytytin kannattaa pakata vesitiiviisti pariin eri paikkaan.
Leiriytymiseen kannattaa varata teltta tai muu majoite (laavu/riippumatto tms), makuualusta, makuupussi ja yöpuvuksi sopiva alusasu. Lisäksi leiriä varten on hyvä varata kevytkate alustaksi tai suojaksi, narua, pyykkipoikia, vessapaperia ja ”savetteja” unohtamatta.
Kuten alussa kerroin vaeltaja voi ottaa mukaansa tutun rinkkansa, jonne varusteet on suojattu ja pakattu tiettyyn järjestykseen. Rinkan voi suojata lisäksi isolla suojapussilla tai laittaa rinkka jätesäkkiin.
Kajakkia pakatessa varusteet kannattaa laittaa useampiin pieniin suojapusseihin. Painavat varusteet sijoitetaan kajakin keskiosaan. Lisäksi vasta illalla tarvittavat varusteet kajakin uloimpiin osiin ja ne, joita päiväosuudella tarvitaan lähelle keskiosaa. Ohjeellinen järjestys voisi olla kajakin etuosasta lukien makuualusta, makuupussi, teltta, sadevaatteet ja juomavesipullo saataville. Selän takana keitin, muonat, vesivarasto, varavaatteet ja muut varusteet. Kannen päälle voi kiinnittää karttalaukun, oman vesipullon ja esimerkiksi tyhjennyspumpun. Takakannelle ruuman tilavuudesta riippuen makuualustan ja –pussin suojapussiin pakattuna. Yönyliretkien osalta harvoin tulee esille tilanne, jossa varusteet olisivat liikkuneet ja siirtyneet sekä näin aiheuttaneet kanootissa/kajakissa epävakautta.
Kerrataan vielä melontavarusteet, jotka tulevat retkimelontakeskuksesta mukaan eli kanootti/kajakit, kajakkeihin aukkopeitteet, melat, kelluntapukineet, varustesäkkejä, äyskäri/tyhjennyspumppu, karttalaukku ja reitistä riippuen kanootin tai kajakkien kuljetukseen tarkoitettu kärry liinoineen. Mikäli suunnittelet pidempää kanoottiretkeä ja sinulla ei ole aikaisempaa kokemusta retkistä kannattaa harjoitella etukäteen teltanpystytystä, retkiruuan valmistusta retkikeittimellä ja vaikka tehdä päivän retki suunnitellulla kalustolla. Lapsiperheen ollessa kysymyksessä hyvin suunniteltu ja harjoiteltu retki takaa onnistuneen elämyksen.
Kiskonjoki Saukonpäänkoskelta Koskelle
Kahdenpäivän kanoottiretki Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rajamailla on alkumatkasta suojaista jokiosuutta peltoaukeamisen keskellä, jossa välillä sukelletaan metsään. Matkalla ylitetään pieni järvi, jonka länsipäässä on hyvä taukopaikka. Matka jatkuu jokiosuudella kohti Kiskon Kirkkojärveä ja Toijan taajamaa. Kyläkeskuksesta löytyy kauppa, huoltoaserma ja pizzaravintola. Matkaa on kertynyt lähtöpaikalta 12 kilometriä. Leiripaikka löytyy läheisestä niemestä ja saaresta, molemmissa voidaan nauttia ilta-auringosta.
Seuraavana päivänä matka jatkuu kirkkojärvellä. Käyntikohteeksi matkan varrella voi valita Haapaniemen linnan rauniot. Iltapäivän taukopaikka löytyy järven keskikohdalta. Järven jälkeen matka jatkuu jokiosuudella kohti Koskea.
Kiskonjoki: Enäjärveltä (Sammatti) Kiskon Toijaan
Retki alkaa Suomusjärven Enäjärven pohjoispäästä. Enäjärvi on kaunis ja puhdasvetien vesistö. Retken alkussa melotaan järvellä jossa löytyy hyvä rantautumispaikka. Matka jatkuu järven kapeikkoon, josta löytyy myös hyviä levähdyspaikkoja. Reitti jatkuu jokiosuudella kohta Nummijärveä. Yöpymispaikka löytyy saaresta tai pienen järven rannalta.
Seuraavana päivänä matka jatkuu Kärkelän Ruukin lävitse ja edelleen jokiosuudella kohti Kurkelanjärveä. Joki jatkuu kohti Kiskon kirkkojärveä ja Toijan kylää, johon retki voidaan päättää.
Härkäjoki – Väänteenjoki- Lohjanjärvi (Lohja)
Retki alkaa Saukkolasta kylän keskeltä. Joki on alkumatkasta serpenttinimäinen ja jokiuoma kulkee sevällä ympäristöstä. Pikkujärven jälkeen joki muuttuu suuremmaksi lähestyttäessä kohti Lohjanjärveä. Maikkalanlahdella voi suunnata Väänteenjoelle ja etsiä yöpymispaikaksi vanha uimaranta-alue. Lohjanjärven pohjoisosan kapeikoista löytyy myös hyviä leiripaikkoja.
Seuraavana päivänä matka jatkuu Lohjanjärven kapeikkoja pitkin kohti Moisionlahtea ja Paloniemen siltaa. Hyvissä sääolosuhterissa matkaa voi jatkaa Lohjan Aurlahden rantaan tai Liessaaren tuntumaan.
Paimionjoki Somerniemi – Hirsjärvi – Somero – Pitkäjärvi
