Pelisäännöt vesistöretkeilyssä

Jokaisella on oikeus liikkua vesistössä. Tähän oikeuteen liittyy myös velvollisuuksia. Katso jokamiehenoikeudet.

ASUTUSIMG_4502

Vesistöretkeilijän tulee huomioida rannoilla oleva asutus. Mökkilaiturit kierretään kohteliaan kaukaa niin, että kesäasukas huomaa retkeilijän huomioivan ranta-asutuksen.

Mökkiasutusta ohittaessaan meloja kulkee lähempänä rakentamattomia rantoja. Kun kapeikoissa tai jokivarressa asutusta on molemmin puolin reittiä, melotaan joen tai kapeikon keskilinjaa.

ROSKAAMINEN

Valveutunut retkeilijä tietää, että luontoon ei saa jättää jälkiä. Roskaaminen on kielletty. Roskien kuljettaminen lopettamispaikalle ei ole melojalle ongelma.

TULENTEKOIMG_0884

Etelä-Suomessa omatoimiset tulentekopaikat ovat harvinaisuus. Tulenteko on kielletty toisen omistamalle maalle ilman maanomistajan lupaa. Metsäpalovaroituksen aikana tulenteko ei ole sallittua, vaikka lupa maanomistajalta olisikin.

MELU

Maaseudulla melutaso on alhainen. Tyynen järven pintaa pitkin ääni kuuluu pitkälle. Valveutunut retkeilijä ei korota ääntänsä vesillä, vaikka muissa olosuhteissa asiointi tapahtuisi äänekkäämmin.

JÄRJESTÄYTYNYT RYHMÄInkkarikanoottirivi

Järjestäytynyt melontaryhmä viestii ympäristöön kurinalaisuudesta. Melontaryhmälle on syytä nimetä johtaja, joka vastaa ryhmän toiminnasta. Ryhmän vetäjän tehtävänä on muun muassa valvoa käyttäytymistä, mutta myös johtajan ja peräpään valvojat ovat tärkeitä henkilöitä turvallisuuden ja kaikkiaan retken onnistumisen kannalta.