Vähävesi old story


Ilmakuva Vähävedeltä Pusulan järvialueelle. Vähävesi-järvi alla ja Vähäveden rakennukset oikealla alakulmassa.

Vähävesi mainitaan paikkana jo 1730-luvun alkupuolella. 1780-luvun alussa Vähävesi muuttui kruunun uudistilaksi. Myöhemmin Vähävesi tuli tunnetuksi noituutta harrastavasta Noita-Jussista.

Högforsin ruukkiin saapui ruotsinmaalainen Sven Liljegren, joka toimi kaivosvoutina Kulomäensuon kaivoksessa1824 lähtien. Toukokuun 21.5.1835 Liljegren jätti kaivoksen taakseen ja muutti Vähävedelle maanviljelijäksi. Hänen poikansa Kaarlo Liljegren jatkoi isäntänä tilanpitoa vuoteen 1891, jolloin tila siirtyi 12-vuotiaalle tyttärelle Mathildalle, joka myöhemmin meni naimisiin Isak Nylundin kanssa. Isak oli kätevä käsistään ja teki muun muassa taloon huonekaluja ja päivässä ruuhen, niin että vitjat haettiin metsästä. Vähävesi-järvi sijaitsee järvialueen itäpäässä ja vesistössä liikuttiin ruuhilla järveltä toiselle tuttavia ja sukulaisia tapaamassa.


Karkkilan kauppalan matkailuesite vuodelta 1939

Karkkilan kauppalan matkailuesite vuodelta 1939 kuvaa järvialuetta seuraavasti:

Kaksikymmentä kaunista järveä ja paljon koskematonta erämaaluontoa

Karkkilan lähiympäristössä, U.1. Pyhäjärven kunnan ja Pusulan kunnan pohjoisosassa on rikas vesialue. Sitä voisi nimittää Luoteis-Uudenmaan järviseuduksi. Monijärvisin on Sannan talon ympäristö, jonne Karkkilasta on noin 8 km:n matka kulkukelpoista tietä myöten.

Siellä on komeitten mäkien välissä reheväkasvuinen sekametsän paartamina järvi toisensa vieressä. Kun retkeilijä on aikansa ihaillut Tämäkohtujärven (k. 115,0) kauniita erämaarantoja ja hietikkopalletta, voi lyhyen kannaksen yli siirtyä läntisellä suunnalla olevalle Antiasjärvelle. Sen länsipäästä johtaa pieni koskinen puro Vahermajärveen, jonka avara selkä ulottuu Pusulan Marttilan kautta Forssaan vievään maantiehen. Antiasjärven pohjoisrantaan liittyy välittömästi Saukonpäänjärvi ja sen kautta avautuu pääsy monisokkeloisiin Jäljäjärveen, Saarijärveen, Salovesijärveen ja näistä itään oleviin Kolmpers-, Keskivesi- ja Vähävesijärviin.

Lue lisää: Karkkilan kauppalan matkailuesite vuodelta 1939


Heinäkuussa Reinon-päivää vietettiin yhdessä kesävieraiden kanssa 1960-luvun alkupuolella 

1950-loppupuolella tilalla ryhdyttiin harjoittamaan Salli ja Reino Nylundin toimesta täyshoitolatoimintaa ja kesävieraat majoittuivat talon huoneissa, aitoissa ja pihapiirin muissa rakennuksissa. Myöhemmin Vähävedellä vuokrattiin rantamökkejä, joissa lomaili mm. tunnettuja näyttelijöitä ja taiteilijoita. Vähävesi toimi myös Yleisradion elokuvan ”Paikka maan päällä” kuvauspaikkana.

1980-luvun alussa kanootit tulivat kuvaan mukaan. Isäntäväeksi tuli Terhi Nylund-Hellgren (Sven Liljegrenin 5. sukupolvi) ja puoliso Risto J Hellgren. Vähävettä ryhdyttiin kehittämään päätuotantosuuntana matkailu. Mökkiasiakkaiden käyttöön hankittiin inkkari ja kanootti. Kanoottiretkeilystä järvialueella kiinnostui kuitenkin muut ja seuraavana vuonna hankittiin jo lisää inkkareita ja kajakkeja Espoon Suomenojalta lisää.


Kuva Karkkilan matkailuesitteestä 1980-luvun puolivälistä ”Tuu sääkin Karkkilaan”

Karkkilan kauppalan matkailuesitteessä 1939 mainostettu järvi- ja lampialue oli kanoottisamoilun osalta unohtunut, mutta nyt herätetty uudelleen henkiin. 1980-luvun loppupuolella kanoottien vuokrauksesta ja retkien järjestämisestä muodostui Vähäveden päätuotantosuunta.


Liikemiesten kanoottiretki iltanuotiokattaus 17.8.1999, taustalla loimulohet

Vuonna 1996 Risto J Hellgren jäi työstään pois ministeriöstä ja ryhtyi lähes päätoimiseksi matkailuyrittäjäksi. Retkeilyn laatua kehitettiin ja tuotteistettiin, jonka seurauksena, muodostui ”Liikemiesten kanoottiretki” –tuotesarja, jonka saivat monet yritysasiakkaat sekä henkilökuntaretket vuosien varrella kokea. Talvet kuluivat matkailu- ja lentoturvallisuuden parissa hankejohtajana.

Vähävedelle myönnettiin laatupalkinto 1994, jonka jälkeen laatua on kehitetty pitkäjännitteisesti. Eräskin ministeriön maaseudun kehittämisestä vastaava korkea virkamies kanoottiretken päätteeksi nuotiolla loimulohta syödessä totesi, ”että tämä on juuri sitä maaseutumatkailua, jota minä olen tarkoittanut!”

Vähäveden Retkimelontakeskus jatkaa toimintaan tänä päivänä merkittävänä melontakeskuksena pääkaupungin läheisyydessä, jonka reitti- ja retkivalikoina käsittää lähes 100 erilaista retkeä ja reittiä. Kanoottiretkiä järjestetään Etelä-Suomessa eri paikkakunnilla.

Vetovastuu Vähäveden tilan osalta siirtyi 2015 talon tyttärelle Jenni Niittumäelle. Tilalla harjoitetaan kesäaikana kanoottien ja kajakkien vuokrausta, joka mahdollistaa edelleenkin asukkaiden ja matkailijoiden tutustua ja virkistyä Karkkilan ja Pusulan järvialueen vesistössä.